Viivästyskorko
Oletko ikinä maksanut laskuja myöhässä siten, että olet joutunut maksamaan viivästyskorkoa? Viivästyskorko ei ole sama asia kuin maksumuistutus tai laiminlyöntimaksu.
Otimme selvää mihin nykyinen 7 – 8% viivästyskorko perustuu. Lue koko juttu alempana.
Mikä on viivästyskorko?
Viivästyskorko on korkolain 340/2002 mukainen korko, jonka velkoja voi lain nimissä periä saatavilleen aina eräpäivästä maksupäivään saakka.
Viivästyskorkojen suuruudet vaihtelevat sopimuksen mukaisesti, mutta esimerkiksi kulutusluotoissa ja muissa lainoissa jos viivästyskorkoa ei ole ilmoitettu se peritään korkolain mukaisesti.
Lue myös: lainojen korkokatto 2020
Miten viivästyskorko määräytyy?
Viivästyskorko lasketaan Euroopan keskuspankin viitekoron mukaan puolen vuoden välein. Määrittämisessä käytetään viitekorkoa apuna, jota EKP on käyttänyt viimeisimmässä perusrahoitusoperaatiossa ennen puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää.
Kyseinen korko pyöristetään aina ylöspäin lähimpään puoleen prosenttiyksikköön.
Vanhat ja nykyiset viitekorot löydät Suomen Pankin sivuilta tästä linkistä.
Korkoa korolle -kielto
Viivästyskorkojen laskennassa käytetään yksinkertaista korkolaskua, jotta korkoa korolle -ilmiötä ei pääse syntymään.
Tämä tarkoittaa, että vuosittain kertyneitä viivästyskorkoja ei pääomiteta kasvamaan korkoa.
Viivästyskoron perintä
Viivästyskorko voidaan periä siitä päivästä lähtien kun laskun eräpäivä on mennyt aina siihen päivään asti kunnes lasku maksetaan.
Jos laskulle ei ole ilmoitettu eräpäivää voidaan korkoa alkaa periä 30 vuorokauden kuluessa maksuvaatimuksen lähettämisestä.
Lue myös: miten lainapäätös syntyy
Miksi viivästyskorkoa peritään?
Koska maksamatta jättäminen sopimuksen mukaisesti katsotaan rahavelvoitesopimuksen rikkomiseksi.
Eli viivästyskorko on eräänlainen korvaus velkojalle yhteisen sopimuksen rikkomisesta.
Viivästyskoron sovitteleminen
Yksityishenkilöiden välillä viivästyskorkoa ja sen määrää voidaan tietyissä olosuhteissa pyrkiä sovittelemaan.
Sovittelu ei kuitenkaan ole ensimmäinen ratkaisu, vaan se vaatii raskaat selvitykset ja perustelut.
Lue myös: maksuton velkaneuvonta
Tällaisia perusteluja voivat olla maksuvaikeudet johon velallinen on ajautunut ilman itse aiheutettua syytä, esimerkiksi äkillinen työttömyys, tapaturma tai terveydellinen ongelma.
Lue myös: luottotietojen menettäminen
Viivästyskoron vaikutus arjen maksuihin
Viivästyskorko on pieni lisäkulu yksittäisenä päivänä, mutta arjen tasolla sen vaikutus voi kasvaa yllättävän nopeasti. Kun maksu myöhästyy, viivästyskorko alkaa kertyä automaattisesti, ja se jatkuu niin kauan, kunnes lasku on maksettu. Tämä tekee myöhästymisestä usein kalliimpaa kuin moni etukäteen ajattelee.
Arjen maksujen kannalta viivästyskorko näkyy erityisesti kahdessa tilanteessa. Ensimmäinen on silloin, kun lasku unohtuu kokonaan ja viivästyskorko ehtii kertyä useita päiviä tai viikkoja.
Tällöin pienikin alkuperäinen lasku voi kasvaa selvästi suuremmaksi. Toinen tilanne on se, että useampi maksu myöhästyy samaan aikaan. Yksittäinen viivästyskorko ei tunnu suurelta, mutta useiden laskujen viivästyskorot yhdessä voivat kuormittaa taloutta merkittävästi.
Viivästyskorko vaikuttaa myös maksujen rytmiin. Kun eräpäivä ylittyy, lasku nousee muiden menojen edelle, koska viivästyskorko jatkaa kertymistään joka päivä. Tämä voi pakottaa siirtämään muita hankintoja tai menoja myöhemmäksi, jotta myöhästynyt lasku saadaan hoidettua pois.
Yhteenveto artikkelista
Viivästyskorko on siis olennainen maksu laskujen laiminlyönnistä sekä yksityisille, että yrityksille.
Viimevuosina tyypillinen korkolain mukainen viivästyskorko on ollut yksityishenkilöille 7% ja yrityksille jopa yli 15% riippuen sopimuksesta.
Harkitsetko lainaa? Vertaile ensin.
Helposti ja nopeasti